Hakkaan päätä seinään ettei tarvitsisi ajatella. Luulin että pärjäisin ilman kaikkia muita, sitten tuli yksi joka teki sen kaiken valheeksi. Huomasin etten pärjääkään. En pysty tähän. Tää kaikki nielee mua taas. Tunnen itseni epäonnistuneeksi. Hakkaan päätä seinään, kun siellä huudetaan. Hakkaan ja itken. Kipu turruttaa mutta vain hetkeksi. En tahdo olla näin vitun epätoivoinen. Näin avuton. Ihan kuin en pärjäisi ilman yhtä surkeaa luuseria, joka vain satutti. Niin se vain on en mä pysty tähän. Koitan kovasti olla vahva mutta se on hyödytöntä. En mahda mitään sille että muhun on tullut asumaan kauhea kaipuu. Kaiken tän muun lisäksi. Juuri kun luulin että olen niin korkealla. Tuli tämä yksi sai mun pään sekaisin. Sitten se lähti, ja nyt on vain tyhjyys