keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Olen yrittänyt olla paremmin. Kai ollutkin. En ole juuri syönyt. Yhden leivän päivässä sekin on liikaa. Tuntuu että vaaka on rikki. Se ei näytä niinkuin tahtoisin. Haluaisin hakata päätä seinään. Kun ympärillä huudetaan. En osaa olla tässä. En niinkuin kuuluisi.

Vajoan taas siihen tuttuun tummuuteen. Kaiken tämän kokeminen uudelleen on jopa melkein turvallista. Kävin joskus muutamia vuosia sitten tämän kaiken läpi. Se oli sitä aikaa kun päässä pyörivät vatsalihassarjat, ja lenkkeily. Se oli sitä aikaa kun koitin työntää sormet kurkkuun mutten saanut ulos mitään muuta kuin limaa. Silloin olin hetken onnellinen kun paino oli muuttunut nelosella alkavaksi. Toivon että pystyisin siihen uudelleen. En tiedä pystynkö. Haluaisin pudota sinne. Sinne missä en vain tiedä olevani aina hiukan liian paljon, vaan myös teen asialle jotain. Sinne tahdon uudelleen. Huomisen elän purukumilla ja limulla. En tahdo syödä koska if you eat you will be fat

2 kommenttia:

  1. Jos olisit hiukan vähemmän, et olisi yhtään sen parempi siltikään.

    VastaaPoista
  2. Anniina: Uskon että olisin itselleni. Ehkä hiukan onnellisempi. Tulisin paremmin toimeen itseni kanssa.

    VastaaPoista