Miksi menneisyyttään ei voi saada takaisin ? Lapsuutta ja sen sellaista. Sitä helppoa aikaa elämästä. Kun kauheinta mitä saattoi tapahtua oli että unohti tehdä läksyt. Ei ihmissuhteita, ei liian korkeita painoindeksejä eikä sisällä ikuisesti vellovaa ahdistusta.

Muistan mun lapsuuden jotenkin niin kauniina suloisena. Ihan kuin isän alkoholismia ei olisi silloin ollutkaan. Muistan kuin äiti olisi jaksanut lukea aina uudelleen mun rakastamia lasten kirjoja. Nyt ne vain istuu ulkona polttaa tupakkaa harmaina vanhoina ja masentuneina. Miksi soitan Anssi Kelaa soitan ja kidutan itseäni. Miksi me muutettiin ? Mulla ei ole enää mitään mistä pitää kiinni ? Ei ole mitään kaunista mitä voisin muistaa tästä asunnosta. Miksi mulle ei voida lukea narnian tarinoita niin kauan että nukahdan ? Miksi en voi olla niin pieni, ja niin kovin turvassa ? Olen aivan liian suuri suuri ja lihava. Oksettava ja ihrainen läski.

Kemian opettaja puhui alkoholeista sanoi ettei kukaan meistä varmaan osaa kuvitella millainen olisi alkoholisti. Voi kuinka hyvin mä tiedän tietäisipä sekin. Tietäisipä se vain millaista on tulla kotiin. Kaljan haistaa saman tien. Sen kuulee äänestä, näkee silmistä. Se joi jouluna. Mun elämän paskin joulu. Taas yksi huono muisto tätstä talosta. Mä vain tahdon lapsuuden takaisin.